Pelastuksena ravinteiden suodattaminen

Laskeutusallas ja kosteikkoalue järven pohjoispäässä

Ensisijainen ratkaisu, jolla voidaan merkittävästi vähentää ravinnekuormitusta ja turvata Hirsijärven hyvinvointi tulevaisuudessa on Huitinjoen suulle järven pohjoispäähän WWF:n, ELY:n sekä Hirsijärven vesienhoitoyhdistyksen yhteistyöllä rakennettu laskeutusallas- ja kosteikkoalue.

Järven tilan heikentymisestä 1960 -luvulta eteenpäin löydät kuvaajan MIKÄ HIRSIJÄRVI? sivun alaosasta.

WWF kosteikon toteuttajaksi

Ongelmana oli pitkään se, että perinpohjaisesti laaditusta suunnitelmasta huolimatta hankkeen käynnistämiseen oli vaikea saada kerättyä riittävästi varoja.

Yhteistyö WWF:n kanssa kuitenkin ratkaisi ongelman, kun Hirsijärven pohjoispää otettiin vuonna 2010 osaksi WWF:n kosteikkoprojektia.

Kuvat ELY/Ilkka Myllyojan luvalla

Syyskuussa 2010 alkoi kosteikon rakentaminen ja kosteikko valmistui vielä samana vuonna. WWF laajensi kosteikkoa alkusyksyllä 2013. 

Kruusilan kosteikko - yhteistyön tulos (TEHO Plus -hankkeen julkaisu 6/2013, Susanna Kaasinen).

Kruusilan kosteikko WWF-lehti 3/2016 
Kosteikot vähentävät vesistöjen rehevöitymistä, edistävät luonnon monimuotoisuutta ja miellyttävät silmää. Salon Kruusilaan rakennettu kosteikko myös ilahduttaa – sen saarekkeista tehtiin sydämenmuotoisia.

Muut hankkeet

Sitä mukaa kun kosteikkohanke eteni toivotulla tavalla, on yhdistyksen suunnattava katseensa tärkeysjärjestyksessä seuraaviin toimenpiteisiin järven hyväksi.

Järven keskiosan isoon altaaseen laskevan Norsjoen suulle mahdollisesti rakennettavan pienemmän kosteikon osalta yhdistyksemme on saanut 5000 € suuruisen avustuksen Norsjoen kuormituksen vähentämiseen pohjapatojen ja laskeutusaltaiden avulla. Avustuksen myönsi Saaristomeren Suojelurahasto. Norsjoen kosteikkojen suunnittelu on edennyt maanomistajien, ELY:n avustuksella vuonna 2012-2013.

Mahdollisten muiden ulkoista kuormitusta vähentävien toimien lisäksi on jatkossa suunniteltava myös sisäiseen kuormitukseen puuttumista. Tärkeä toimenpide tällä saralla olisi hoitokalastus.

Kaikki nämä jatkohankkeet edellyttävät yhdistyksen näkökulmasta melko merkittäviä taloudellisia panostuksia.

Vastaavia hankkeita on kuitenkin toteutettu menestyksekkäästi pienemmilläkin järvillä. Tämä on vain edellyttänyt alueen ihmisten aktiivisuutta ja yhteishenkeä. 

Mikäli Hirsijärven mökkiläiset ja muut ranta-asukkaat (yhteensä n. 300 taloutta) lähtisivät joukolla mukaan, saataisiin hankkeita toteutettua kohtuullisin kustannuksin osallistujaa kohden.

Yhdistys saatava kasvamaan

Yhdistyksen alkutaipaleen ajan toiminta ja sen rahoitus on levännyt pienen jäsenkunnan ja sen aktiivisimpien jäsenten varassa. Nyt kun on päästy niin pitkälle, että ensimmäinen hanke järven pelastamiseksi on saatu toteuttettua, yhdistys uskoo alueen mökkiläisten ja asukkaiden ottavan vesistön pelastamisen asian omakseen.

Tavoitteena onkin kasvattaa merkittävästi jäsenpohjaa niin, että valtaosa seudun ihmistä olisi puhaltamassa yhteen hiileen arvokkaan luontokohteen puolesta. Kaikki mukaan!

Alueen mökkiläisiltä ja asukkailta toivotaan ensisijaisesti pientä taloudellista panostusta jäsenmaksun muodossa. Kutsumme siis kaikkia liittymään jäseniksi! Kaikki muukin aktiivisuus on toki erittäin tervetullutta!

Hirsijärven hoitosuunnitelma 2004

Hirsijärven vesistön järvien tila ja hoito 2002

Sivua päivitetty 16.9.2024