Hirsijärven vesienhoitoyhdistys edistää Hirsijärven vesistöjen säilymistä mahdollisimman luonnontilaisena, parantaa vesistöjen tilaa ja edistää luonnon- ja ympäristönhoitoa vesistöjen vaikutuspiirissä.
Hirsijärven hoitokalastus
Kalastus toteutettiin jälleen lokakuussa 2021 Tutustu kalastajan raporttiin, josta ilmenevät tarkat saalismäärät ja pyyntipaikat sekä johtopäätökset kalastuksen vaikutuksesta järven tilaan. TAUSTAA: Villi/roskakalat hyötykäyttöönVuoden 2019 koekalastuksen johdosta Hirsijärven vesienhoitoyhdistyksen hallituksella oli vahva tahto saada jalostettua villikalat ruokasäilykkeiksi ihmisille tai eläimille, mutta vielä tänä vuoden 2021 kalastuksen osalta tahtomme ei toteutunut, koska ruoaksi hyödynnettävien kalojen lajitteluun ei löytynyt resursseja tai rehuvalmistajan tuotantolinjat eivät kalastuksen aikaan ole vielä käyttökelpoisia. Biokierto ja biokaasu ry:ltä saamamme vinkin kautta haimme mahdollisuutta hyödyntää kaloja myös biokaasutuotannossa. Yhteistyökumppani löytyi, mutta tämä olisi ollut heille ensimmäinen kerta hyödyntää kaloja ja maksullista. Yhdistyksellemme kustannustehokkaimmaksi tavaksi hoitaa järven roskakalojen ylijäämä osoittautui jälleen lahjoitus rehuksi. Yleistä hoitokalastuksesta Hoitokalastuksen avulla aloitetaan särkikalojen poistokalastus Hirsijärveltä. Samalla vähennetään ravinteita Hirsijärvestä. Tavoitteena on hävittää pyydetty kala kestävällä tavalla. Hoitokalastuksen avulla autamme tavoittelemaan Hirsijärven monipuolista virkistys- ja kalastuskäyttöä sekä ranta-asukkaiden kiinnostuksen herättämistä jatkuvaan järven kunnon ylläpitoon. Hirsijärven vesienhoitoyhdistys ry on tehnyt suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti työtä järven tilan kohentamiseksi. Valumavedet ja kalasto selvitettiin vuonna 2004, jonka pohjalta tehtiin toimenpidesuunnitelma yhteistyössä kalatalouskeskuksen kanssa. Hoitotoimenpiteet aloitettiin osallistumalla jokisuiden kosteikkojen rakentamiseen. Tämän työn rinnalla on edetty järven kalaston tervehdyttämiseen ja hoitokalastukseen toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Hirsijärven kunnon turvaaminen onnistuu vain yhteisvoimin. Hoitokalastuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyy olennaisesti Hirsijärven 11 osakaskunnan ja Hirsijärven vesienhoitoyhdistys ry:n yhteistyön edistäminen. Hoitokalastuksen aloitusvaiheessa myös taloudellinen tuki on ollut välttämätön mm. ammattikalastajan palkkaamiseksi, tarvittavan välineistön hankkimiseksi ja veneiden vesillelaskupaikan Hoitokalastus syksyllä 2019Syksyn 2019 koenuottausten tarkoituksena oli tarkistaa pohjoispäädyn särkikalabiomassan ja kalaston tilanne neljän kalastamattoman kesän jälkeen. Nuottausalueelle kuljettiin Hirsijärven keskiosan laskurannalta. Siirtymän yhteydessä oli selvästi havaittavissa pohjoispäädyn ongelmallisuus suhteessa koko järveen. Pääaltaalla veden laatu näytti kelvolliselta eikä leviä ollut havaittavissa. Selkeää sinilevämassaa tuli vastaan tultaessa etelän suunnalta pohjoispäädystä laskevalle välijoelle ja massaa havaittiin edelleen koko pohjoispäädyn alueella. Pohjoispäädyn särkikalan biomassa näyttäisi palautuneen korkealle tasolleen neljän kalastamattoman kesän aikana. On siis oletettava, että kalastustaukojen tulisi ainakin alkuvaiheessa olla lyhempiä biomassan kurissapitämiseksi. Sopiva kokeiltava kalastusrytmi voisi olla 2-4 kalastuspäivää joka toinen vuosi. Jos saalistason havaittaisiin laskevan, voitaisiin siirtyä joka kolmannen vuoden rytmiin. Tällä kertaa kalaa poistettiin hieman yli 6 tonnia. Tutustu kalastajan raporttiin tästä. Hoitokalastus syksyllä 2015Hoitokalastusta jatkettiin poistamalla vielä 15 tonnia roskakalaa. Vuosien 2014 ja 2015 hoitokalastusnuottausten keskeinen johtopäätös oli, että särkikalan sisäisen kuormituksen aiheuttamat ongelmat ovat selkeimmin havaittavissa järven pohjoispäädyn erillisessä matalassa lahdessa. Tutustu kalastuksen loppuraporttiin tästä. Hoitokalastus Hirsijärvellä syksyllä 2014Hoitokalastuksella järvestä poistetaan särkikaloja, jotta järven sisäinen kuormitus vähenisi ja veden laatu paranisi. Hoitokalastuksen ensimmäinen vaihe tehtiin syksyllä 2014 ammattikalastajan ja talkoolaisten kanssa. Ensimmäisen syksyn tavoitteena oli poistaa 20 tonnia särkikalaa ja siinä onnistuttiin. Kalastus tehtiin yhteistyössä Hirsijärven osakaskuntien kanssa. Saimme hoitokalastukseen tukea Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Pääosa rahoituksesta tulee vesienhoitoyhdistykseltä ja Hirsijärven osakaskunnilta. |