Yhdistyksen tarkoitus

Hirsijärven vesienhoitoyhdistys edistää Hirsijärven vesistöjen säilymistä mahdollisimman luonnontilaisena, parantaa vesistöjen tilaa ja edistää luonnon- ja ympäristönhoitoa vesistöjen vaikutuspiirissä.

Tilaa valokuvakirja!

Hirsijärven hoitokalastus

Seuraava kalastus toteutetaan lokakussa 2021

Varsinais-Suomen ELY-keskus on huhtikuussa 2021 päättänyt myöntää rahoitusta hoitokalastuksen toteuttamiseen, joten hanke voidaan toteuttaa. Yhdistys on aloittanut kalastuksen suunnittelun yhdessä järven osakaskuntien kanssa.

Villi/roskakalat hyötykäyttöön

Vuoden 2019 koekalastuksen johdosta Hirsijärven vesienhoitoyhdistyksen  hallituksella oli vahva tahto saada jalostettua villikalat ruokasäilykkeiksi ihmisille tai eläimille, mutta vielä tänä vuonna 2021 tahtomme ei tule toteutumaan, koska ruoaksi hyödynnettävien kalojen lajitteluun ei  löytynyt resursseja tai rehuvalmistajan tuotantolinjat eivät kalastuksen aikaan ole vielä käyttökelpoisia.

Biokierto ja biokaasu ry:ltä saamamme vinkin kautta haimme mahdollisuutta hyödyntää kaloja myös biokaasutuotannossa. Yhteistyökumppani löytyi, mutta tämä olisi ollut heille ensimmäinen kerta hyödyntää kaloja ja maksullista. Yhdistyksellemme kustannustehokkaimmaksi tavaksi hoitaa järven roskakalojen ylijäämä osoittautui jälleen lahjoitus turkistarhaukselle. 

Turkistarhaajia on yhä vähemmän, mutta Ypäjältä löytyi hyvä yhteistyökumppani, jonka tuotanto ulottuu niin Kiinaan ja Japaniin kuin Espanjaan ja Italiaankin. Koska kuitenkin kalat edelleen uivat ja ammattikalastajankin saaliiden kokoja on vaikea ennakoida, noutaa turkistarhaaja Isto Kärkäinen kalat nostopaikoilta pienen, johon mahtuu kalaa noin 7 000 - 8 000 kg tai hieman isomman kuorma-auton kanssa, (11 000 - 12 000 kg kaloja). 

Lokakuun neljännestä päivästä alkaen on ammattikalastajan Arto Hautalan tarkoitus pudottaa nuotat Hirsijärveen ja puhdistaa järvi ylimääräisistä särjistä, sulkavista, pasureista, suutareista, yms..

Tervetuloa talkoisiin!

Toivomme yhdessä Hirsijärven kalastusosakaskuntien kanssa talkoolaisia kesämökkiläisistä, vakituisista järven asukkaista tai muista vapaaehtoisista hommiin päiväksi, pariksi tai hetkeksi lapioimaan kalaa veneestä kuljetusastioihin. Ilmoittautumiset Hannu Jaloselle. 

Tehdään yhdessä järvestä elinvoimainen ja puhdas järvi, jonka ääressä voi virkistyä, rauhoittua ja nauttia kauniista luonnosta. 

Yleistä hoitokalastuksesta

Hoitokalastuksen avulla aloitetaan särkikalojen poistokalastus Hirsijärveltä. Samalla vähennetään ravinteita Hirsijärvestä. Tavoitteena on hävittää pyydetty kala kestävällä tavalla. Hoitokalastuksen avulla autamme tavoittelemaan Hirsijärven monipuolista virkistys- ja kalastuskäyttöä sekä ranta-asukkaiden kiinnostuksen herättämistä jatkuvaan järven kunnon ylläpitoon.

Hirsijärven vesienhoitoyhdistys ry on tehnyt suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti työtä järven tilan kohentamiseksi. Valumavedet ja kalasto selvitettiin vuonna 2004, jonka pohjalta tehtiin toimenpidesuunnitelma yhteistyössä kalatalouskeskuksen kanssa. Hoitotoimenpiteet aloitettiin osallistumalla jokisuiden kosteikkojen rakentamiseen. Tämän työn rinnalla on edetty järven kalaston tervehdyttämiseen ja hoitokalastukseen toimenpidesuunnitelman mukaisesti. 

Hirsijärven kunnon turvaaminen onnistuu vain yhteisvoimin. Hoitokalastuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyy olennaisesti Hirsijärven 11 osakaskunnan ja Hirsijärven vesienhoitoyhdistys ry:n yhteistyön edistäminen. Hoitokalastuksen aloitusvaiheessa myös taloudellinen tuki on ollut välttämätön mm. ammattikalastajan palkkaamiseksi, tarvittavan välineistön hankkimiseksi ja veneiden vesillelaskupaikan rakentamiseksi.


Hoitokalastus syksyllä 2019

Syksyn 2019 koenuottausten tarkoituksena oli tarkistaa pohjoispäädyn särkikalabiomassan ja kalaston tilanne neljän kalastamattoman kesän jälkeen.

Nuottausalueelle kuljettiin Hirsijärven keskiosan laskurannalta. Siirtymän yhteydessä oli selvästi havaittavissa pohjoispäädyn ongelmallisuus suhteessa koko järveen. Pääaltaalla veden laatu näytti kelvolliselta eikä leviä ollut havaittavissa. Selkeää sinilevämassaa tuli vastaan tultaessa etelän suunnalta pohjoispäädystä laskevalle välijoelle ja massaa havaittiin edelleen koko pohjoispäädyn alueella.

Pohjoispäädyn särkikalan biomassa näyttäisi palautuneen korkealle tasolleen neljän kalastamattoman kesän aikana. On siis oletettava, että kalastustaukojen tulisi ainakin alkuvaiheessa olla lyhempiä biomassan kurissapitämiseksi. Sopiva kokeiltava kalastusrytmi voisi olla 2-4 kalastuspäivää joka toinen vuosi. Jos saalistason havaittaisiin laskevan, voitaisiin siirtyä joka kolmannen vuoden rytmiin.

Tällä kertaa kalaa poistettiin hieman yli 6 tonnia.

Tutustu kalastajan raporttiin tästä.

Hoitokalastus syksyllä 2015

Hoitokalastusta jatkettiin poistamalla vielä 15 tonnia roskakalaa.

Vuosien 2014 ja 2015 hoitokalastusnuottausten keskeinen johtopäätös oli, että särkikalan sisäisen kuormituksen aiheuttamat ongelmat ovat selkeimmin havaittavissa järven pohjoispäädyn erillisessä matalassa lahdessa. Tutustu kalastuksen loppuraporttiin tästä.

Hoitokalastus Hirsijärvellä syksyllä 2014

Hoitokalastuksella järvestä poistetaan särkikaloja, jotta järven sisäinen kuormitus vähenisi ja veden laatu paranisi. Hoitokalastuksen ensimmäinen vaihe tehtiin syksyllä 2014 ammattikalastajan ja talkoolaisten kanssa. Ensimmäisen syksyn tavoitteena oli poistaa 20 tonnia särkikalaa ja siinä onnistuttiin. Kalastus tehtiin yhteistyössä Hirsijärven osakaskuntien kanssa. Saimme hoitokalastukseen tukea Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Pääosa rahoituksesta tulee vesienhoitoyhdistykseltä ja Hirsijärven osakaskunnilta.