Toimenpidesuunnitelma

Hirsijärven toimenpidesuunnitelma lyhyesti:

● Järven tilan selvittäminen
● Toimenpidesuunnitelman teko
● Järveen laskevien vesien suodattaminen
● Kosteikot/virtaushidasteet:
     1. Huitinjoki, 2.Norsjoki, 3. Tahkot
● Järvessä olevan kalaston tervehdyttäminen
● Särkikalojen vähentäminen
● Järven rakenteen huononemisen hidastaminen
● Lahtialueitten syventäminen, kapeikkojen
avaaminen

Hirsijärven toimenpidesuunnitelman toteutuminen:

• 2003: Vesienhoitoyhdistys perustettiin
• 2004: Järven tila; valumavedet ja kalasto selvitettiin ja kartoitettiin
• 2005: Tehtiin toimenpidesuunnitelm yhteistyössä kalatalouskeskuksen kanssa
• 2006: Huitinjoen kosteikosta tehtiin ensimmäinen suunnitelma
• 2010: Huitinjoen kosteikon ensimmäinen vaihe saatiin tehdyksi yhteistyössä ELY-keskuksen ja WWF:n kanssa
• 2012: Norsjoen kosteikon suunnitteluun saatiin 5000€ avustus. Suunnittelu edistyy ELY:n avustuksella.
• 2013: WWF laajensi järven pohjoispäässä sijaitsevan Huitinjoen kosteikon noin kaksikertaiseksi.
• 2014: Hirsijärvellä suoritettiin roskakalan poistoa 21 tonnia
• 2015: Hirsijärvellä suoritettiin roskakalan poistoa 15 tonnia, Sammalonsalmen ruoppauksen selvitystyöt käynnistetty
  
• 2016 Lähes umpeen kasvaneen Sammalonsalmen kaislikkoa leikkautettiin
• 2017 Sammalonsalmen kaislikkoa niitettiin runsaasti, vesi virtaa vapaammin
• 2018 Sammalonsalmen kaislikkoa niitettiin jälleen. Elokuussa yhdistys teetti vedenlaadun tutkimuksen.
  
• 2019 Sammalonsalmen kaislikkoa niitettiin. Lokakuussa yhdistys toteutti maanomistajien, vapaaehtoisten sekä ammattikalastajan avulla hoitokalastuksen järven pohjoisosassa. Kalaa poistettiin yli 6 tonnia.
  

Järven tilan heikentymisestä 1960 -luvulta eteenpäin löydät kuvaajan MIKÄ HIRSIJÄRVI? sivun alaosasta.