Yhdistyksen tarkoitus

Hirsijärven vesienhoitoyhdistys edistää Hirsijärven vesistöjen säilymistä mahdollisimman luonnontilaisena, parantaa vesistöjen tilaa ja edistää luonnon- ja ympäristönhoitoa vesistöjen vaikutuspiirissä.

Tilaa valokuvakirja! Lisää: klikkaa kirjaa

Toimenpidesuunnitelma

Hirsijärven toimenpidesuunnitelma lyhyesti:

● Järven tilan selvittäminen
● Toimenpidesuunnitelman teko
● Järveen laskevien vesien suodattaminen
● Kosteikot/virtaushidasteet:
     1. Huitinjoki, 2.Norsjoki, 3. Tahkot
● Järvessä olevan kalaston tervehdyttäminen
● Särkikalojen vähentäminen
● Järven rakenteen huononemisen hidastaminen
● Lahtialueitten syventäminen, kapeikkojen
avaaminen

Hirsijärven toimenpidesuunnitelman toteutuminen:

  • 2024 Hoitokalastus järven pohjoispäässä. Särkikalaa nuotattiin 5,6 tonnia. 
  • 2023 Yhdistykselle perustettiin omat facebook-sivut. Järjestettiin tapahtuma Kesäpäivä puhtaan veden puolesta Bergvikissä.
  • 2022 Tutkittiin järven veden laatu. Järjestettiin Heinätanssit Vuorenharjulla.
  • 2021 Talkoolaisten haku/koulutus, selvitettiin kalojen nostopaikat ja loppusijoitus. Tehtiin Sammalon salmen kaislikon leikkuu. Tehokalastus toteutettiin ja sen kokonaissaaliiksi muodostui 11 tonnia kalaa.
  • 2020 Rahoituksen haku/keräys tehokalastukseen.
  • 2019 Sammalonsalmen kaislikkoa niitettiin. Lokakuussa yhdistys toteutti maanomistajien, vapaaehtoisten sekä ammattikalastajan avulla hoitokalastuksen järven pohjoisosassa. Kalaa poistettiin yli 6 tonnia. 2019 tehtiin myös yhdistyksen nimissä vastine Espoo-Salo oikoradan tunnin juna luonnokseen.
  • 2018 Sammalonsalmen kaislikkoa niitettiin jälleen. Elokuussa yhdistys teetti vedenlaadun tutkimuksen.
  • 2017 Sammalonsalmen kaislikkoa niitettiin runsaasti, vesi virtaa vapaammin.
  • 2016 Lähes umpeen kasvaneen Sammalonsalmen kaislikkoa leikkautettiin.
  • 2015: Hirsijärvellä suoritettiin roskakalan poistoa 15 tonnia, Sammalonsalmen ruoppauksen selvitystyöt käynnistetty.
  • 2014: Hirsijärvellä suoritettiin roskakalan poistoa 21 tonnia.
  • 2013: WWF laajensi järven pohjoispäässä sijaitsevan Huitinjoen kosteikon noin kaksikertaiseksi.
  • 2012: Norsjoen kosteikon suunnitteluun saatiin 5000€ avustus. Suunnittelu edistyy ELY:n avustuksella.
  • 2010: Huitinjoen kosteikon ensimmäinen vaihe saatiin tehdyksi yhteistyössä ELY-keskuksen ja WWF:n kanssa.
  • 2006: Huitinjoen kosteikosta tehtiin ensimmäinen suunnitelma.
  • 2005: Tehtiin toimenpidesuunnitelma yhteistyössä kalatalouskeskuksen kanssa.
  • 2004: Järven tila; valumavedet ja kalasto selvitettiin ja kartoitettiin.
  • 2003: Vesienhoitoyhdistys perustettiin.

 

Järven tilan heikentymisestä 1960 -luvulta eteenpäin löydät kuvaajan MIKÄ HIRSIJÄRVI? sivun alaosasta.

Sivua päivitetty 14.11.2024