Yhdistyksen tarkoitus

Hirsijärven vesienhoitoyhdistys edistää Hirsijärven vesistöjen säilymistä mahdollisimman luonnontilaisena, parantaa vesistöjen tilaa ja edistää luonnon- ja ympäristönhoitoa vesistöjen vaikutuspiirissä.

Tilaa valokuvakirja! Lisää: klikkaa kirjaa

19.6.2012 Kokoontuminen Hirsijärven pinnan säätelystä Salossa


Paikalla:
 VSS ELY-keskus
   -Ainakin: Olli-Matti Verta, Ari Sallmen
 Salon Kaupunki
 Hirsijärven vesienhoitoyhdistys ry
   -Hannu Toivonen, Jukka Klemola


Keskustelun aluksi vesienhoitoyhdistys kertasi aiemmin esitetyt lukemat.
48,40 pinnan alla ei järvestä voi juoksuttaa vettä pois, koska haihtuma
aiheuttaa veden pinnan laskua tämänkin alapuolella.
Toisaalta, 48,80 yläpuoliset pinnankorkeudet eivät ole hyväksyttäviä.

Tämän hetkinen tilanne on että järven pinta sekä ylittää 48,80 että
alittaa 48,40. Jos ihminen puuttuu tämän hetkiseen tilaan, tilan tulee
oikeasti kohentua.

VSS ELY keskus esitti Kaunistonkosken padolle laskevan uoman
ylävedenkorkeuksilla tapahtuvan virtaaman suurentamista.
Tavoitteena madaltaa korkeimpia vedenpinnan korkeuksia.

Yhtenä syynä oli että jollekin tai joillekin kiinteistöille oli
aiheutunut paikallista haittaa harvinaisesta ja poikkeuksellisen
korkeasta veden pinnasta.
Hirsijärvellä oli joulukussa 2011 poikkeuksellisen korkea pinnankorkeus.
Paikalliset asukkaat ilmoittivat että heidän aikanaan ei niin korkeata
veden tasoa ole ollut ainakaan vuosikymmeniin jos milloinkaan.

Keskustelussa tuli selkeästi esille että ranta-alueelle rakentaessa
kuitenkin tulee ottaa vedenpinnan poikkeuksellisetkin vaihtelut
huomioon ja paikalliset ongelmat tulee korjata paikallisesti.

Alavedenkorkeuksista kerrattiin muunmuassa Kiskonjoen ohjausryhmälle hankittu
palaute asukkailta, jonka mukaan alavedenkorkeudet ovat haitallisen alhaisia.

Haihtumisesta puhuttiin ja todettiin sen olevan kesäaikaan alaveden
pinnankorkeuksia selkeästi alentava tekijä.
Haihtumista ei oltu esillä olleissa laskelmissa otettu huomioon.

Laskelmat todettiin puutteellisiksi.

Veden vähetessä ravinnepitoisuus kasvaisi ja aiheuttaisi peruuttamatonta
vahinkoa järvelle.

Veden laskiessa nykyisestä alaveden tasosta lahtialueet kuivaisivat
siinä määrin että järvi pienenisi merkittävästi.

Suunnittelija esitti keinona uoman poikkileikkauksen kasvattamista pääasiassa
uomaa syventämällä.

Vesienhoitoyhdistys vastasi että uoman syventäminen mahdollistaisi
Hirsijärven alimpien pinnankorkeuksien putoamisen nykyistäkin
alemmille tasoille.
Nykyinen eteläpään kallion pinta varmistaa veden pinnnan tason siten että
jos järven pinta laskee liian alas, vettä ei enää virtaa järvestä pois.

Sellaiset tilateet tulisivat vähintäänkin mahdollisiksi jos uomaa
syvennettäisiin.
Riski järven tilan heikentymisestä kasvaisi.

Nykyisellään järven eteläpään kalliokynnys asettaa alimman mahdollisen
veden pinnan.

Vesienhoitoyhdistys esitti selkeän kielteisen kannan nykyisen kalliokynnyksen
poistamiselle.

Keskustelussa tuli uudelleen esille kesäaikainen haihtumis ilmiö.
Alaveden osalla laskelmissa ei olla otettu haihtumaa huomioon.
Se sovittiin huomioon otettavaksi.

Padon kuvissa jotka katselmoitiin, veden virtaaminen pysähtyy pinnan
tasossa 48,10 josta yhdistys ilmoitti, että se  ei ole mitenkään hyväksyttävä.

Veden pinta laskisi käytännössä suhteessa esitettyihin laskelmiin
haihtuman vuoksi.

Päätöksiä / sopimisia:


Keskustelun myötä päädyttiin yhdessä ajatukseen jossa uoman poikkileikkausta
suurennetaan uomaa leventämällä eikä puututa tällä hetkellä
kalliokynnyksen/ uoman pohjan määräämään alimpaan Hirsijärven pinnan
korkeuteen.

Haihtuman vaikutus otetaan huomioon uutta suunnitelmaa tehdessä.

Hirsijärven vesienhoitoyhdistys sitoutui osallistumaan padon luukkujen
kustannuksiin, jos luukut tehtäisiin hyväksyttävällä tavalla ja myös
uoman muutokset ovat hyväksyttävissä.

Uusi kokous sovittiin kutsuttavaksi koolle kun suunnitelman seuraava
versio olisi valmistumassa.

Vesienhoitoyhdistykselle luvattiin kokouksesta viipymättä muistio, padon kuvat,
uoman kuvat sekä Hirsijärven ja patoaltaan telokkien lukemat riittävän
pitkältä ajalta.
  -Vesienhoitoyhdistys sai padosta kuvan 23. 7.
  -Yhdistys odottaa edelleen muita dokumentteja sekä uutta kokouskutsua