Hirsijärvi

Hirsijärvi sijaitsee Kiskonjoen vesistössä Salon kaupungissa, entisten Kiskon, Kiikalan ja Muurlan kuntien alueella. Paikallisesti järvi tunnetaan myös nimellä Hirsjärvi. Järven pinta-ala on 5,3 km² ja sen rannalla on varsin runsaasti loma-asutusta. Järvi on pitkä, noin 12 km ja luonteeltaan leveän joen kaltaisena ulottuu pohjoisessa Kruusilan kylän kohdalla vanhalle ykköstielle. Uusi moottoritie kulkee pohjoisempaa ja on rauhoittanut siten tieltä kuuluvaa meteliä. Etelässä veneellä pääsee noin 500 m päähän Toijan kylästä Kaunistonkosken padolle.

Järven rannat ovat osittain matalia ruohikkolahtia, mutta paljon löytyy jyrkkiä ja karuja kalliorantojakin. Järvessä on laajoja noin 9 m syviä alueita. Järvenkorkeus merenpinnasta on 48,5 m. Järven keskivaiheilla sijaitsee Isoniemen vanhojen metsien suojelualue, kooltaan 18 hehtaaria.

Haasteena ravinnekuormitus

Hirsijärvi on rehevä järvi, joka saa suuren osan ravinnekuormituksestaan ympäröiviltä peltoalueilta. Kasvillisuus järven rannoilla on runsasta ja leväkukintojen runsaus kesäisin laskee järven virkistyskäyttöarvoa. Sekä kokonaisfosfori-, että –typpipitoisuudet ovat suuria ja vesi on sameaa ja jokseenkin humuspitoista. Järven syvännepaikat kärsivät happikadosta etenkin loppukesästä, jolloin pohjasedimentistä vapautuu fosforia yläpuoliseen vesimassaan lisäten rehevöitymiskierrettä.

Suuressa osassa järveä veden laatu on viime vuosiin asti onneksi säilynyt kohtalaisena. Mutta mikäli ravinnekuormitus jatkuu nykyisen kaltaisena, saattaa rehevöitymiskierre heikentää tilannetta merkittävästi jo lähivuosina. Oikeilla ja viivytyksettä suoritetuilla toimenpiteillä järven kuntoon voidaan kuitenkin huomattavasti vaikuttaa.

Ympäristöhallinnon mittauksia Hirsijärvestä 1964-2013

Alla ollevat kaksi kuvaajaa kertovat järven tilan kehityksestä viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Kuvaajien tiedot ovat peräisin ympäristöhallinnon julkisesta Hertta-tietokannasta. Mittauspaikka Korksaari sijaitsee Sammalon salmen eteläpuolella, lähellä Bergvikin kartanoa. Kuvaajista näkee hyvin että järven sisäinen kuormitus eli kokonaisfosforin ja kokonaistypen määrä on ollut jatkuvassa nousussa. Samaan aikaan järven näkösyvyys on laskenut noin 1,2 metristä noin 80 senttimetriin.